Uutta puoluetta ei perusteta noin vain

Eilen keskustelimme päivällä Liberaalipuolueen hallituksen kesken uutisesta, jossa Hjallis Harkimo salaperäisesti väisteli kysymystä koskien uutta puoluetta, taikka uutta kansanliikettä. Ajatukset olivat tästä aika selvät, tässä on liikaa epävarmuuksia ja liikkuvia osia ollakseen ajankohtainen.

Illalla nämä ajatukset sai heittää roskakoriin, kun ilmestyi uutinen, missä valaistiin, että entinen SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ja Kokoomuksen Harkimo ovat yhdessä puuhailleet uuden puolueen taikka kansanliikkeen parissa. Nimiä ja ajatuksia spekuloidaan sosiaalisessa mediassa ja lehtien verkkosivuilla, mutta tarkemmat faktat puuttuvat.

Tällaiseen uusliberaaliin, markkinamyönteiseen ja talousliberaaliin puolueeseen on spekuloitu lähteväksi esimerkiksi Kokoomuksen Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen, Keskustan Anne Berner ja Vihreitten Antero Vartia. Näistä kuitenkin suurin osa on Twitterissä kieltänyt yhteytensä ja jopa tietämyksensä asiasta.

Vaikka ajatus juuri tällaisesta uudesta puolueesta kuulostaa hyvältä ja ajatukset Suomen En Marché! -kansanliikkeestä kutkuttelevatkin mukavasti ajatuksista, faktat ovat näitä ajatuksia karumpia.

Suomen puoluerekisterissä on tällä hetkellä 17 puoluetta, joista yhdeksän nauttivat eduskuntapaikoista. Näistä kaikista seitsemästätoista puolueesta ei Suomessa puhuta, eikä niiden toimintaa oikein huomioida. Vai oletko milloin kuullut uutisista viimeksi, mitä Eläinoikeuspuolueen puolueohjelmalle kuuluu, mitä hurjia tempauksia Suomen Kommunistinen Puolue on saanut aikaan tai miten Piraattipuolueella sujuu?

Näistä kahdeksasta eduskunnan ulkopuolelle jäävästä puolueesta suurin osa todella uskoo, että he voivat voittaa pienpuolueitten saaman ikävän leiman ja nousta eduskuntaan asti. Tiedän henkilökohtaisesti, että Liberaalit, Feministit ja Piraatit todella uskovat, että vielä jonain vuonna eduskuntapaikka heitä kutsuu.

Jungnerille ja Harkimolle on pakko kertoa, vaikka heidän ajatuksensa ovatkin varmasti mitä kultaisimmat, että uutta puoluetta ei noin vain perusteta ja että täysin uudessa puolueessa toimiminen voi olla todella raskasta. Jos ette halua minulta kysyä, kysykää vaikka hallituspuolue Sinisiltä, joilla ei todellakaan ole ollut helppo alku ja keiden gallupluvut eivät kauheasti motivoi jatkamaan.

Jos ajatuksena on saada suurempi joukko kansanedustajia mukaan, on kysyttävä, miksi he lähtisivät? 

Kun me kävimme Liberaalipuolueen puoluehallituksen kanssa eduskunnassa tapaamassa Antero Vartiaa ja Juhana Vartiaista, heidän ajatuksensa olivat selvät. Meidän yhteisille ajatuksille on kysyntää, meidän yhteiset ajatukset ovat avain menestykseen, mutta sitä menestystä tulee pystyä tekemään yli puoluerajojen. Niin Antero, kuin Juhanakin, vaikka ajatuksiensa kanssa aika yksin Arkadianmäellä ovat, ovat kuitenkin heille sopivissa puolueissa, joissa heillä on valta vaikuttaa. Siinä missä nämä herrasmiehet kunnioittavat meitä siitä, että jaksamme taistella uuden puolueen johtamisen kanssa, meidän on kunnioitettava heitä, että he jaksavat kamppailla jo olemassa olevien puolueiden sisällä, jotta nämä puolueet voisivat tehdä politiikkaa myös paremmin.

Sillä ei ole meille mitään merkitystä, onko hallituksessa puolue nimeltä Liberaalipuolue, Kokoomus, Vihreät tai vaikka Keskusta, kunhan ajatukset menevät läpi ja tätä maata saadaan muutettua. Toivottavasti Mikael ja Hjallis ajattelevat myös näin.

edit: Ilmeisesti Hjallis kertoo tänään iltapäivällä, mitä näiltä kaveruksilta on luvassa. Jännittävää!